1920-luvulla Kinkomaan mäntykankaille Muurameen suunniteltiin nykyaikaista ja edistyksellistä keuhkoparantolaa. 1900-luvun alkupuolella tuberkuloosi oli vakava sairaus, ja parantoloita perustettiin 1930-luvulla ympäri Suomea taudin taltuttamiseksi. Kinkomaan parantolarakennuksesta pyydettiin suunnitelmat kolmelta merkittävältä arkkitehdilta: Alvar Aallolta, W. G. Palmqvistilta sekä Jussi ja Toivo Paatelalta. Paateloiden ehdotus valittiin parhaaksi, ja valmis rakennus vihittiin käyttöön 16. syyskuuta 1930.
Parantolassa oli alun perin 150 potilaspaikkaa, kolmessa kerroksessa. Vuosina 1937–1938 rakennusta laajennettiin Jussi Paatelan suunnitelmien mukaan, ja rakennus sai kaksi uutta kerrosta, joista ylimmässä 6. kerroksessa oli katettu ulkotila, niin sanottu makuuhalli. Se oli tärkeä osa ajan keuhkosairauksien hoitoa. Alkuperäistä päärakennusta on remontoitu vuosien saatossa useasti, mutta vanhasta klassismin tyylistä ovat jäljellä muun muassa pääsisäänkäynnin upeat Gunnar Finnen suunnittelemat reliefit.
Kinkomaan parantola oli pitkälti omavarainen ja alueella oli puutarha, kasvihuoneita, omenapuita ja ryytimaita sekä sikala. Siihen aikaan työntekijöiden oli myös tapana asua lähellä. Alueella on päärakennuksen lisäksi ylilääkärin ja alilääkärin asunnot sekä hoitajien asuntola. Alue lämmitettin puilla ja polttopuut tuotiin vesiteitse.
Kinkomaan parantola on toiminut monessa eri käytössä. Sota-aikoina paikalla oli kirurginen sotasairaala ja 1971-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yleissairaala, jossa hoidettiin muun muassa keuhkosairauksia.
Nykyään alue tunnetaan Vitapoliksena. Vitapoliksen toiminnasta, hallinnoinnista ja kehittämisestä vastaa vuonna 2008 perustettu osakeyhtiö Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis. Sen omistavat Jykia Oy, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Muuramen kunta. Vitapoliksen kehittämisestä, hallinnoinnista ja tiedotuksesta vastaa Jykia Oy. Henkilökunnan puoleen voi kääntyä kaikissa Vitapolikseen liittyvissä kysymyksissä.
Vitapolis sijaitsee keskellä luonnonkaunista maisemaa. Vitapoliksen rakennettu kulttuuriympäristö ja monet alueen historiallisista rakennuksista ovat Museoviraston suojeluksessa. Uudisrakennukset suunnitellaan vanhaa kunnioittaen.
Alueella on menossa kaavamuutosprosessi, jonka tarkoituksena on mahdollistaa järkevä rakentaminen ja alueen kehittäminen.
Lue tarinat:
mikko.ijas@oi.fi
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@jykia.fi
Jykia Oy kehittää, omistaa, vuokraa ja rakennuttaa toimisto-, tuotanto- ja varastotiloja Jyväskylän alueella.
